Hellun toimisto

Oma työpöytäni on ollut minulle aina hyvin rakas, erityisesti työpaikan työpöytä. Sen äärellä oli mukava valmistella asioita ja ajatella sekä kirjoittamalla että ääneenkin. Näin vieläkin monen vuoden jälkeen unia työpaikan kirjoituspöydän tunnelmista.

Olihan se selvä, että tarvitsen "lebensraumin" myös kotiin. Mieheni ollessa ulkomailla, valloitin hänen tilansa, mutta hänen palattuaan olin yht`äkkiä hunningolla. Lebensraumin tavarat ympäri kotia kaapeissa ja pöydillä epäjärjestyksessä. Mikä tarkoitti, että koko elämä oli hukassa.

Nyt minulla on oma elintila ja voin paljon paremmin. Haluan esitellä tilani sinulle, rakas lukijani.

Pöydän yläpuolella on maalattu magneettitaulu, johon voi kirjoittaa myös liidulla. Taululla on valokuvia, runoja, tulevia tapahtumia, Sveitsin kartta yms tärkeää.

Tykkään magneeteista. Lyijykynä on Bergenista ja suorakaiteet Baselista. Kuvassa Hellu pienenä.

Tuolin olen itse kunnostanut ja se on keittiöntuoli lapsuudenkodistani -50 luvulta. Pöytälevyn alla olevalta hyllyltä pilkistaa kuuntelulaite, jolla voin kuunnella Celiakirjastosta lainaamiani kirjoja. Oranssi-vihreässä sylinteripurkissa on johtoja/kaapeleita.

Pöytä on entinen kampauspöytä, josta peili on otettu pois. Mihin kampauspöytää tarvittiin??

Pöydän yläpuolella on 2 päällekäistä hyllyä, joista alemmalla on pritteri.

Metallitelineessä on laskut ja liput. Tosin laskujen tulo on tyrehtynyt.

Entisen kampauspöydän tuolin päällä on käyttöarkistoni. Takimmaisessa loodassa on kuoronuotit ym kuorokamaa. Etumaisessa on vaikka mitä mielenkiintoista... Selaan niitä melko usein, koska sieltä löytyy inspiraation lähteitä