Meikäläisen luistimille on nousu on aina yhtä ihmeellistä. Terien kiinnittäminen kenkiin on sinänsä hyvin helppoa (istualteen), mutta liukkaan jään päällä se vaatii notkeutta. Luisteluun lähtö on ihan kamalaa, en meinaa millään pysyä pystyssä. Joka kerta joudun aloittamaan luistelun opettelun alusta asti.
 |
| Kuva on parin vuoden takaa kotirannasta. |
 |
| Aurlahden jäärädalla -14. Kypärä päässä ja apusauvat, joita käytän ensimetrien kompuroinnissa. |
 |
| Jäärädalla oli luistelijoita ja potkukelkkailijoita reilusti lauantaina. |
 |
| Paikoitellen sai kuitenkin luistella ihan rauhassa. |
Jäälle menemisessä ja luistelemisessa saa kyllä olla varovainen. Perheen pilkkimies mittaili jään paksuutta kairan reikien avulla, pakkasviikkojen aikana.
Jää heikkeni todella nopeasti tuon ulkoilulauantain jälkeen. Isolleselälle oli jo syntynyt pitkiä leveitä railoja, joita on lähes mahdotonta havaita, jos jään päälle tulee vettä....
Olosuhteet olivat tänä vuonna napakelkalle tosi hyvät. Pojanpoika nautti menosta. Kiitos naapurit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti