Arabialainen maustekakku

Hellu on perinyt Arabialaisen maustekakun ohjeen anopiltaan, armoitetulta kotileipurilta. Kakku on helppo ja yksinkertainen tehdä ja maku suussasulava. Hellu tarvitsi helpon kakun toipuakseen edellisen päivän järkytyksestä ja saadakseen itseluottamuksensa takaisin. Helppoa puolukkakkua tehdessään (miksi ihmeessä olen antanut leipomukselle attributin "helppo") meni kaikki pieleen.

Hellu laittoi taikinan irtopohjavuoassa uuniin, huomasi minuutin kuluttua, että leivonnaisesta puuttuivat jauhot, maito ja rypsiöljy. Eikun kakku ulos uunista, uudelleen kulhoon ja puuttuvien ainesten lisäys, vuoka pesuun ja kakku uudelleen uuniin. Ei tullut kakkua, jossa olisi ollut pohja, keskikerros, toinen kerros ja kuorrute (valmiista kakusta on kuva lopussa). Sekoilu johtuu Hellun otsalohkon vaurioitumisesta. Ilman puolisoani, kakku vuokineen olisi lentänyt roskin.

Arabialaisen taikina sievästi kakkuvuoassa.

Arabialainen maustekakku

3 munaa

3,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Munat ja sokerit sekoitetaan keskenään.

200 g sulatettua rasvaa

2 dl kermaa

Lisätään edelliseen.

5 dl vehnäjauhoa

0,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl soodaa

1/4 tl suolaa

2 rkl kaakaojauhetta

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään edellisiin.

Edellisen päivän katastrofin välttääkseen, Hellu järjesti kakkuun lisättävät aineet pöydälle lisäysjärjestyksen mukaiseen riviin.

Onnistuin! Kakku maistui.

Epäjärjestyksessäkin tehty puolukkakakku oli maukasta. 

Karibian satamissa

Risteilyn suola ovat satamat. Hellu poikkesi Meksikon Cozumelissa, Caymansaarilla (Georg Town), Jamaikalla (Falmouth) ja Haitissa (Labadee). Erityisiä kulttuurielämyksiä poikkeamat eivät kuitenkaan tuottaneet. Sensijaan timantteja ja kelloja oli kaupan reilusti joka paikassa.

Cozumelissä otimme taksin, jolla hurautimme rantatietä pitkin. Taksikuskilla oli monta rautaa tulessa taksinajon lisäksi. Oli kuulemma pakko, koska Mexicon talous on niin kuralla. Mies oli controllerina sukelluskaupassa ja hän neuvoi myös erästä laivayhtiötä verotusasioissa. Kielitaitoa oli karttunut verrattomasti.

Hän vei meidät kivikkoiselle rannalle, jonne hurrikaani oli pysähtynyt 60 päiväksi ja vienyt kauniin valkoisen hiekan taivaan tuuliin (viime vuonna). Taksikuski- Controlleri vei meidät myös rannalle, jossa riitti valkoista hiekkaa sekä vesiurheilu- ja ruokahoukutuksia. Delfiinien kanssa uinti olisi maksanut 130 taalaa. Vähän tuntui kalliilta meikäläiselle, joka ei osaa uida edes ilman delfiinejä.

Paratiisiranta 

Controlleri taksin tuuletussysteemi,
johon kuului olennaisena osana avoin ikkuna.

Ennen Caymansaarille tuloa laivan ostospäällikkö hehkutti timanttikauppojen laatua ja valikoimaa. Hän veisi itse innostuneen porukan parhaisiin ostospaikkoihin. Me jättäydyimme seurasta ja yritimme etsiä saarelta jotain muutakin kuin timantteja ja puskaa.

Ja löytyihän se, kalakauppias.

Kalakauppias möi saarella asuvalle brittinaiselle tuoretta kalaa.
Nainen toi mukanaan omat välineet: veitsen ja alustan kalanleikkaukseen. 

Pääkatu. Timanttikaupat kadun oikealla puolella.

Dataparvi eli tässä kohdassa toimi ilmainen wifi.

Jamaikalla kävimme muutaman tunnin retkellä. Saarella on isot luokkaerot, paljon erikoisia eläimiä ja kasveja (myös endeemisiä lajeja). Alkuperäiset asukkaat olivat intiaaneja, väestöstä on nykyään yli 90% mustia (orjien jälkeläisiä). Jamaikalla on koulupakko, mutta vain 85% käy alakoulun ja 77% yläkoulun. Lapset ovat töissä kotona, eikä heitä päästetä kouluun!

Kuvissa on jamaikalaista elämää.

Kaunis, mutta niin tuntematon kasvi.

Koululainen piilossa.

Risteily-yhtiö oli vuokrannut Haitista suljetun kauniin ranta-alueen. Kaikki ruoka tuotiin laivalta maihin. Haitilaisten elämää emme nähneet. Onneksi sentään haitilaisia. He olivat töissä varustamon alueella.

Ryhmä haitilaisia odottamassa asiakkaita, siis sellaisia,
joita pitää työntää joko sairauden tai lihavuuden vuoksi.
Seutu oli niin epätasaista, että pyörätyolien pyörätkin olivat fat-luokkaa.

Hellu lähdössä "uimaan".

Karibian merellä

Hellun lähtiessä reissuun, mukaan lähtee aina rakas Reppu. Repussa on kaikenlaista tarpeellista esim. lusikka, jonka avulla voi selättää nälän tai säätää verenpaineen ja kolestrolin. Lusikan pää on teräväreunainen suorakulma, jolla Helle kaivaa kostuneen tablettimössön pillerirasiasta (tropiikissa).

The Reppu roikkuu lentokentän vessan ovella.

Tällä kertaa Hellu ja Reppu matkasivat läntisen Karibian risteilylle. Laivana oliCelebrity Silhouette.

Laivaa lastasivat persoonalliset ihmiset.

Mikä ei kuulu joukkoon?

Hellu nautti parvekeaamiaisesta, joka olisi ehkä onnistunut vähemmilläkin astioilla. Mutta henkilökunta halusi ilmeisesti tehdä vaikutuksen taakan kantotaidoillaan.

Jokainen hedelmälajike oli omilla lautasillaan.

Pysähdyimme neljässä satamassa Cozumel, Caymansaaret, Jamaika, Haiti. Mikäli ko. maat eivät kiinnostaneet, saattoi poiketa ostoksilla vain laivaturisteille varatulla aidatulla alueella satamassa.

Jotkut amerikkalaiset käyvät monella risteilyllä peräkkäin, vaihtavat vain laivaa Floridassa. Tähän Hellu ei pystyisi. Laivan henkilökunta ihmetteli, että olimmeko tosiaan tulleet Euroopasta (ne, jotka tiesivät, missä Suomi on) pelkän risteilyn vuoksi. 

Sataman ostosparatiisi, josta Hellu ei keksinyt mitään ostettavaa.

Takimmainen on Hellun alus.

Parvekkeelta saattoi nähdä kangastuksia. Vai näkeekö Hellu sittenkin oikein?

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Myös ohjelmaa oli joka lähtöön koko päiväksi. Hellulla oli kiire, koska nukkumiseen meni kuitnekin yli puoli vuorokautta.

Alemman soikion takana on viinikellari.

Erikoisravintolasta saimme mukaamme paketin.

Jossa oli herkullinen kakku.