Baselin karnevaali

Baselin Fasnacht ("the most wonderful three days") eli 72 tunnin kestävä "karnevaali" alkoi tänäkin vuonna eräänä maanantaina kello 04.00. Fassnacht on hyvin erityinen tapahtuma, jonka ohjelmasta vastaavat paikalliset, läpivuoden toimivat killat. He ovat miettineet kulkueita varten pukuja, isojen lyhtyjen maalauksien aiheita ja ajankohtaisia, paikallispoliittisia runonsäkeitä sekä harjoitelleet musiikkia edellisestä karnevaalista lähtien.

Naamareita myytiin myös kaupoissa.

Karnevaalikulkueissa on piccolohuilun soittajia, rumpaleita ja tiistaina tulevat mukaan myös isot brass bandit. Baselissa on asukaslukuun suhteutettuna eniten piccolo- huilun soittajia, koska karnevaalikillat huolehtivat, että osaaminen säilyy.

Kello 04.00 aamulla alkavan kulkueen nimi on "Morgenstraich". Kaupungin valot sammutetaan ja kansa vaeltaa aamuhämärässä hiljaisena, unisena joukkona karnevaalikulkueen reitin varrelle. Kulkueessa on kaikkiaan n. 200 erilaista, valtavaa maalattua lyhtyä, joiden materiaalina on paperi tai kangas. Maalarit ovat usein taiteilijoita. Piccolohuilut soivat ja rummut pauhaavat.

Tämä herra oli oma suosikkini. Taisin saada häneltä mandariinin.

Naisia tai naiseksi pukeutuneita, ei saanut selvää.

Tarkoitus on, että katsojat osallistuvat vain katsomalla, eivätkä esimerkiksi sonnustaudu punaiseen nenään tai muuhun vapputilpehöriin (sääntö nro 1). Marssijoiden puvuissa ja erityisesti päähineissä riittää katseltava, ne ovat upeita ilmestyksiä. Ja musiikki, sellaista ei kuule missään muualla. Katsojilla pitää olla rintapielessä Fasnacht- merkki, joita saa kultaisena, hopeisena ja pronssisena (sääntö nro 2).

Tässä meidän pääsylippu-setti.

Ihmettelin ennen Fasnachtia, että miksi kaupoissa myydään pientä paperisilppua (Räppli). Pakkauskoot vaihtelivat 100g pienista pusseista 10 kg. Asia selvisi, kun maanantai-iltapäivän karnevaalikulkue alkoi. Sveitsiläiset on niin siistiä ja puhdasta kansaa, että onhan niiden pakko saada sokea edes 72 tuntia vuodessa. Kulkueen osallistujat kylvävät paperisilppua tonneittain reitin varrelle. Katsojat eivät siis heitä mitään (sääntö nro 3). Kaupungin pudistuslaitos siivoaa sotkun yön aikana, jotta tiistain kulkueessa voidaan taas jatkaa silpun kylvämistä.

Tapahtumaan kuuluvat myös yksittäiset soittajat, jotka kiertelevät omia reittejään vanhoissa kaupunginosissa ja soittavat omanlaistaan musiikkia.