Susikoski ratkaisee

Hellun lempiharrastus lapsesta asti on ollut lukeminen. Olin Roihuvuoren kirjaston vakituinen asiakas vuodesta -60, jolloin kirjasto perustettiin. Alkupaloiksi luin lastenkirjat ja sitten arasti aloin vaeltaa aikuisten kirjojen hyllyjenväleissä. Kirjastonhoitaja huomasi tämän ja neuvoi sopivat kirjat. Sitten aikanaan hän opasti minut myös ruotsinkielisen kirjallisuuden pariin. Hellulla oli käytössä "kirjastoalan personal trainer". Parhaina lukuvuosina (aikuisena) luin monen monta kirjaa viikossa.

Päävamman jälkeen lukeminen lopahti, koska siitä tuli niiiiin hidasta, en myöskään muistanut, mitä olin hetki sitten lukenut. Yritin kuitenkin sinnikkäästi, vaikka yksi kirja kesti kauan, koska jouduin seuraavana päivänä aloittamaan kirjan taas alusta. Sitten aloin käyttää mind-map tekniikka, johon kirjan edistyessä merkitsin henkilöt, -henkilösuhteet ja muut oleelliset tiedot muistiin. Tämä auttoi ratkaisevasti. Pääsin myös eroon muovisesta apuvälineestä, josta näkyi vain yksi rivi kerrallaan (silmäni hyppivät sinne sun tänne kirjan sivulla). Luin, luin ja luin. Harjoitus on auttanut ja lukunopeuteni on nyt ihan riittävä eläkeläiselle.

Tänä päivänä olemme mieheni kanssa ahkeria kirjaston kuluttajia, usein luemme samat kirjat ja sekin on auttanut minua, kun olemme jälkeenpäin keskustelleet lukemastamme. Minulle muistuu juonenkäänteitä mieleen.

Meillä on dekkarikausi meneillään ja muistimme Susikosken. Eikun kirjastoon, josta löysimme sattumalta Sariolan ensimmäisen Susikoski- dekkarin hyllystä. Se luettiin nopeasti ja ystävällisen kirjastosedän avustuksella sain luettelon Susikoskista aikajärjestyksessä.  Kävi ilmi, että kaikki muut Susikosket ovatkin sitten varastossa, mutta lainatttavissa.

The Susikoski Lista on nyt pakastimen ovessa.

Sariolan kirjat ovat paitsi hyviä dekkareita, myös mainiota aikalaiskuvausta. Ravintolassa tilataan maitoa. Kerran Susikoski poikkesi syömään "hän joi useita lasillisia maitoa siihen kuuluvine tykötarpeineen".  Hieman paremmalla aterialla oli jälkiruoaksi viiliä sokerin kera.

Huomaa rosoiset sivun reunat.

Ensimmäinen Susikoski ilmestyi vuonna 1956. Ohessa mainos vuodelta 1976, jolloin 10 Susikoskea ilmestyi uusintapainoksena.

Hellu lukee myös muuta kuin dekkareita, pääasiassa esikoiskirjailijoita ja Finlandiasijoittuneita. Nyt on meneillään mainio ja mielenkiintoinen esikoisteos: Tommi Kinnunen, Neljäntien risteys. Tai oikeastaan Hellu kuuntelee kyseistä kirjaa, koska vammani vuoksi olen oikeutettu lainaamaan Celia- kirjastosta luettavaa. Celia oli verraton apu etenkin silloin, kun lukeminen oli hyvin hidasta. Ainoa haitta kuunneltavista kirjoista on, että Hellu nukahtaa helposti kesken kuuntelun. Mutta haittaaks` se?