Sinertävä harmaus oli parhaimmillaan marraskuussa ja se sai minut syventymään harmaan värin teoriaan. Uneksin maalauksesta, jossa harmaa kukkii lämpimissä ja kylmissä sävyissä.
Yllä olevat valokuvat on otettu olohuoneen ikkunasta ja valokuvan sävyero johtuu kuvanottohetkellä vallinneen sään valoeroista.
Tämän talven toinen pääväri on vihreä, joka ei herätä tähän vuoden aikaan minussa minkäänlaista vastakaikua. Nurmikon lisäksi oheisessa kuvassa näkyy naapurin kesämökkiläisen kanootti, jolla hän meloi Lohjanjärvellä Tapaninpäivänä. Se ei ole yhtään hauskaa.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti