Laskeutumassa Nizzaan. Samalla penkkirivillä istui Mika Salo. |
Nizza on Hellulle helppo kaupunki, koska siellä ei voi eksyä. Ainakaan, jos pysyy Rantapromenadilla. Hotellikin, jossa viivymme kaksi ekaa yötä on Promenadin varrella.
Hellua vaivaa edelleenkin vakava saksankielen purskahtelu suusta, joka on hyvin harmillista täällä Ranskanmaalla. Liekö johtunut siitä, että ekalla kerralla respassa minut neuvottiin kääntymään vasemmalle ja ottamaan bussi 9 tai 10, kun kysyin miten pääsen keskustaan. Mitään ei löytynyt ja kysyessäni uudelleen pitikin kääntyä oikealle ja ottaa bussi 52! Se toimi.
Ennen bussin menoa kävin hotellin vieressä olevassa puistossa, jossa oli trooppisia kasveja ja elämiä.
Vesiurut. |
Orkhideatarha. |
Kokeilin kameranasetuksia. |
Rantakatu, Negresco ja meri olivat entisellään. Onneksi!
Aurinko paistoi ja täällä on kesä.
Lounaspaikaksi löytyi yhdenhengenpöytä merenrannalta! Nizzalaista salaattia tuoreiden, pienten ja maukkaiden oliiveiden kera.
Kahdeksan kilometriä kävelyä ja levollinen mieli. Erityisen tyytyväinen olin puistokävelyyn, jossa sai nauttia väreistä ja luonnonäänistä, eikä puistossa kenelläkään ole kiire.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti