Baselin tunnelmia

Kävimme huhtikuussa Baselissa. Sää oli kylmä, mutta tunnelma lämmin.

Kaupungintalo viehättää aina.

Hellu kavi ostamassa Globuksesta balsamicoa, koska siellä on hyvät valikoimat. Ruokaosastolta sai ostaa myös syötäviä kukkia.

Nämä kasvit loistivat kukkapenkissä. Hellu ei tiedä niiden syötävyydestä mitään, mutta värit ovat herkulliset.

Hellulla oli yksi päivä omaa aikaa, kun Olli oli kaverinsa kanssa golfaamassa. Päivä kului torilla (parsarunsautta), Kunstmuseumissa ja Fondation Beyerleyn puutarhassa.

Fondation Beyerley myös taidemuseo, jonka näyttelyissä olemme käyneet lukemattomia kertoja. Joka on kerta on satanut. Koska nyt oli kerrankin kaunis sää, Hellu päätti jättää taulut rauhaan ja nauttia puutarhan loistosta.

Koska Hellu vaatii säännöllisesti ravintoa, ei lounaspaikan tärkeyttä voi väheksyä.

 

Tarjottimelle kertyi sitä sun tätä.

Päivälliset söimme pääasiassa tutuissa paikoissa. 

Resslissä meidät otettiin jälleen vastaan lämpimin kädenpuristuksin (on niillä ihme muisti/ mitä outoa olemme tehneet, kun yhä muistavat meidät).