Venetsia

Kävimme gondoliajelulla Venetsiassa, jossa on vain yksi naispuolinen gondolieri. Emme nähneet häntä, mutta muuten gondoli tuntui olevan kelpo peli ruuhkaisen Venetsian vetisillä "kaduilla".

Gondolieriksi kouluttautuminen kestää 10 vuotta. Kait se sitten on vaikeaa, vai pysyvätkö vain sitkeimmät kyydissä. Heitä on nyt 480 henkilöä.

Ruuhkaa!

Tiukka käännös vasempaan ja katse....

Gondolit valmistetetaan 10:stä eri puulajista, hinta noin 12 000. Ei ihan paha hinta...

Tällä kohtaa huokailimme raskaasti.

Mitä me siellä Venetsiassa tehtiin? Ajettiin Gondolilla, ihailtiin, syötiin lasagne ja käytiin torilla.

Verkkainen tarjoilu piti meidät lounaspöydässä kauan.

Mutta ne turistit, niitä oli aivan valtavasti, keskimäärin 25 000 hlöä/pv.  Isot ryhmät olivat pahimpia, koska ne saattoivat imaista sisuksiinsa viattoman ikkunashoppailijan. Sinne jäi ikkuna ja kohta oltiin ihan toisessa paikassa ilman matkakumppania. Ryhmän sisuksissa puhuttiin Aasian kieliä.

Tältä mieheltä ostin aurinkokuivattuja tomaatteja irtona.

Pyhä Markus! Missä pulut?

Pyhän Markuksen aukiolla oli hääpareja, jotka juoksivat pululaumaan ja kuvaaja otti kuvia.

En oikein tiedä, mitä Venetsian turismista ajattelisin. Mitä järkeä on, että valtavat risteilyalukset parkkeeraavat aivan historiallisen keskustan kulmille, pääosa turisteista viipyy saarella vain muutaman tunnin, kaupungin viemärilaitos on ratketa liitoksistaan ja isojen alusten peräaallot uhkaavat historiallisia rakenteita. Mureneeko Venetsia tällä menolla?

Upea teos hienolla paikalla!

Tässä juna, jota käytimme Alppien lävistykseen.