Hurtigruten risteilyllä nousimme laivasta Lofooteilla ja kuulimme, että saarilla majailee paljon taiteilijoita ympäri vuoden. He asuvat vanhoissa osin kunnostetuissa kalamajoissa. Meille kerrottiin myös kalastuksen merkityksestä ja turskan kuivauksesta rantakallioilla. 90 % kuivatusta turskasta eli kapakalasta menee vientiin mm. Italiaan. 90 % kalanpäistä tehdystä luujauhosta viedään puolestaan Afrikkaa. Kapakala säilyy yli 10 vuotta!
Päivälliseksi söimme paikallista ruokaa eli Bacalao, jossa on turskan lisäksi sipulia ja erityisesti tomaattia. Kapakalan vienti on alkanut jo 1690. Tämä kalaresepti on kulkeutunut Norjaan tuliaisina kapakalan vientimaista pari- kolmesataa vuotta siten.
Ravintolan emäntä esitteli raaka-ainetta ja kysäisin viattomasti "Onko hän sinun poikasi?" Nainen puhkesi hämilliseen nauruun ja sanoi: "Ei ole, hän on naapurin isännnän pojanpoika. Voisin olla hänen isoäitinsä, mutta pojan naapurin isäntä ei rakastanut minua. Mitä minä puhunkaan. Onneksi poika ei ymmärrä."
 |
| Olisiko lusikka sittenkin parempi syömäkumppani? |
 |
| Ravintolassa oli luonnollisesti viherkatto. |
 |
| Päivän tähti kapakala eli "klippfisk" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti