Olohuone Rheinin rannalla

Talvisin ja kylmällä säällä Rheinin ranta-alue on lähes autio, yksittäisiä koiranulkoiluttajia ja meikäläistä lukuunottamatta, sillä vakioreittini keskustaan kulkee rannan kautta ja menen sinne jokapäivä. Säiden lämmetessä rantaan tulevat muutkin. Päivisin voi nähdä ulkoilijoita, lounasruokailijoita ja niitä onnellisia, jotka ovat onnistuneet siirtämään toimistonsa Rheinin rantaan, mikä lienee kovin edistyksellistä muodollisessa sveitsiläisessä business-kulttuurissa. Itse tykkään olla lukevinaan kirjaa puistonpenkillä lehmusten alla!

Ilta-aurinko houkuttelee loputkin kaupunkilaiset rantaan ja grilliruokien tuoksun voi melkein haistaa ulko-ovella. Kertakäyttögrilleissä tai matalissa pallogrilleissä tirisee lihaa, makkaraa ja broileria. Palan painikkeeksi nautitaan myös alkoholipitoisia juomia, mutta näkyvästi humaltuneita ei näy. Porukka istuu, syö ja seurustelee rantakivetyksellä ohuiden vilttien päällä. Rheiniin on muutaman metrin jyrkkä pudotus (kivetty), mutta kenenkään emme ole nähneet edes melkein putoavan jokeen! Ranta on jokailtaisten partyjen jäljiltä myös erittäin siisti, sillä roskat viedään mukana ja jos jotain sattuu jäämään, niin puhtaanapito sen seuraavaan aamuun mennessä korjaa.

Ei ole tuohesta grillittömienkään suu! Maukasta pikkusuolaista ja palanpainiketta saa rantakioskista.

Tonnikalamoussea ja paahtoleipää! Nam! 

Syötävää ja juotava tarjoillaan laseista ja porsliinilautasista. Palauttaminen on tehty palkitsevaksi, koska ostettaessa annetaan astioiden määrä muovisia depotteja, joista laskutetaan 2 CHF/ depot. Palautettaessa depotit ja astiat saa rahat takaisin.

Valkoinen koppi on rantakioski kotimme lähellä.

Kioskin ostosluukku ja vihreä astioiden palautusluukku.

Säiden salliessa Rhein kuhisee virran mukana kulkevista ihmisistä, joilla on muovinen vedenpitävä "säkki" mukaan. Säkissä on kuivat vaatteet, koska uimarit lähtevät yläjuoksulta ja nousevat mahdollisesti rantaan vasta muutaman kilometrin päässä. Joessa kulkevat myös jokilaivat, mutta uimareiden käyttämä alue on selkeästi määritelty ja infotauluin opastettu. Uimarit myös luonnollisesti noudattavat ohjeita.

Siniset alueet ovat uimareiden reviiriä, punaiset laivojen.

Pallukat vedessä ovat uimareita. Kuumalla säällä saattaa nähdä sata päätä vedessä!

Vastarannalla on uimala niille, jotka eivät halua virran vietäväksi. Uimalan ylätasolla otetaan aurinkoa ja sen alapuolelle on verkolla rajattu alue, jossa voi uida.

Kaupunkimökki kalastusmahdollisuudella, keskusta kivenheiton päässä.

Aikoinaan Rheinissä on ollut reilusti kalaa päätellen siitä, että erityisesti yläjuoksulla on useita pieniä kalastusmökkejä, joissa on tallella kalastukseen käytetty, iso vivun päässä oleva haavi. Kalat kuolivat lääkefirman kemikaalivuodossa n. 30 vuotta sitten. Joki on nyt puhdas, ainakin Baselin kohdalla ja yksittäisiä kalastajiakin näkyy silloin tällöin. Kalastustusmökeistä maksetaan maltaita ja huhujen mukaan niissä vietetään trendikkäitä bileitä. 

Neljännen Kuninkaan päivällispöydässä Baselissa

Ravintola "Der Vierte König" (neljäs kuningas) sijaitsee Baselin parhaan hotellin "Le Trois Rois" (kolme kuningasta) vieressä Rheinin vastarannalla. Menemme paikalle joko kävellen, siltaa pitkin tai joen poikki kulkevalla, joen virtausta hyödyntävällä Ueli-veneellä.

Hyvinvointimme perustuu 7- ruokalajin päivälliseen viineineen, jonka käymme silloin tällöin nauttimassa joko vieraiden kanssa tai kahdestaan. Menu vaihtuu riittävän usein ja hinta-laatusuhde on mieheni mukaan hänen kukkarolleen sopiva. Mitä lie tarkoittaneekin!

Tällä kertaa nautimme lihafonduen suomalaisten vieraidemme kanssa. Tarjolle tuotiin erilaisia kastikkeita, riisiä ja muuta pientä suolaista. Liha (porsas, nauta, broileri) oli siivutettu ohuestakin ohuemmaksi, kääritty rullalle ja umpijäässä. Epäröinnin jälkeen kypsensimme myös broileria.

Vieraamme ovat naimisissa, huomaa miehen sormus.

Ravintolan henkilökunnalla on ristiriitoja, jota ajoittain purskahtavat pintaan. Se vaikuttaa välittömästi palvelun tasoon. Etenkin kokenut nainen ja mies ottavat yhteen kipakoilla kommenteilla, ilmeillä ja eleillä. Tilanteen ollessa päällä nainen lopettaa palvelun täysin, kulkee vain touhakkaana ympäriinsä ja heittää kommenttia. Normitilanteessa he eivät juurikaan puhu toisilleen, mutta palvelu pelaa! Koskaan ei etukäteen tiedä, millainen ihmissuhdetilanne ravintolassa vallitsee. Meidän onneksemme kokki pysyttelee kylmän viileästi ristiriitojen ulkopuolella.

Nyt lähti lapasesta! Nälkäinen vieraamme käynnisti fondue- tuotannon. 

Oheinen jälkiruoka-annos nautittiin Vierte König- ravintolan terassilla, virtaavan Rheinin äärellä. Eri kerralla, mutta kylläkin saman porukan kanssa. 

Muisto vain jää!

Baselin karnevaali

Baselin Fasnacht ("the most wonderful three days") eli 72 tunnin kestävä "karnevaali" alkoi tänäkin vuonna eräänä maanantaina kello 04.00. Fassnacht on hyvin erityinen tapahtuma, jonka ohjelmasta vastaavat paikalliset, läpivuoden toimivat killat. He ovat miettineet kulkueita varten pukuja, isojen lyhtyjen maalauksien aiheita ja ajankohtaisia, paikallispoliittisia runonsäkeitä sekä harjoitelleet musiikkia edellisestä karnevaalista lähtien.

Naamareita myytiin myös kaupoissa.

Karnevaalikulkueissa on piccolohuilun soittajia, rumpaleita ja tiistaina tulevat mukaan myös isot brass bandit. Baselissa on asukaslukuun suhteutettuna eniten piccolo- huilun soittajia, koska karnevaalikillat huolehtivat, että osaaminen säilyy.

Kello 04.00 aamulla alkavan kulkueen nimi on "Morgenstraich". Kaupungin valot sammutetaan ja kansa vaeltaa aamuhämärässä hiljaisena, unisena joukkona karnevaalikulkueen reitin varrelle. Kulkueessa on kaikkiaan n. 200 erilaista, valtavaa maalattua lyhtyä, joiden materiaalina on paperi tai kangas. Maalarit ovat usein taiteilijoita. Piccolohuilut soivat ja rummut pauhaavat.

Tämä herra oli oma suosikkini. Taisin saada häneltä mandariinin.

Naisia tai naiseksi pukeutuneita, ei saanut selvää.

Tarkoitus on, että katsojat osallistuvat vain katsomalla, eivätkä esimerkiksi sonnustaudu punaiseen nenään tai muuhun vapputilpehöriin (sääntö nro 1). Marssijoiden puvuissa ja erityisesti päähineissä riittää katseltava, ne ovat upeita ilmestyksiä. Ja musiikki, sellaista ei kuule missään muualla. Katsojilla pitää olla rintapielessä Fasnacht- merkki, joita saa kultaisena, hopeisena ja pronssisena (sääntö nro 2).

Tässä meidän pääsylippu-setti.

Ihmettelin ennen Fasnachtia, että miksi kaupoissa myydään pientä paperisilppua (Räppli). Pakkauskoot vaihtelivat 100g pienista pusseista 10 kg. Asia selvisi, kun maanantai-iltapäivän karnevaalikulkue alkoi. Sveitsiläiset on niin siistiä ja puhdasta kansaa, että onhan niiden pakko saada sokea edes 72 tuntia vuodessa. Kulkueen osallistujat kylvävät paperisilppua tonneittain reitin varrelle. Katsojat eivät siis heitä mitään (sääntö nro 3). Kaupungin pudistuslaitos siivoaa sotkun yön aikana, jotta tiistain kulkueessa voidaan taas jatkaa silpun kylvämistä.

Tapahtumaan kuuluvat myös yksittäiset soittajat, jotka kiertelevät omia reittejään vanhoissa kaupunginosissa ja soittavat omanlaistaan musiikkia.

Kirjailijan lounasvierailu

Viikon toinen lounasvieras oli kirjailija, jonka kanssa keskustelimme melko henkevästi Otto Mannisen runoudesta ja siitä, miten mainioita paikkoja kahvilat ovat kirjallisten vaikutteiden keräämiseen. Yhteinen mielenkiinnon kohteemme on myös väsymyksen syvin olemus, joka on meidän molempien vakituinen seuralainen.

Tarinoinnin tueksi söimme lounaan, johon kuului aamulla paistamaani tomaatti-yrttileipää (MeNaiset -09) ja Mansikkaista katkarapusalaattia (Pirkka -10). Molempia ohjeita on muunneltu. Jälkiruokakahvin seuraksi nautimme rahkapiirakkaa.

Tomaatti- yrttileipä

1/2 pkt tuorehiivaa

3,5 dl kasvislientä

1 tl sokeria

1 tl suolaa

6-7 dl täysjyvävehnäjauhoa

1 rkl oliiviöljyä

Päällys

5 valkosipulinkynttä

4 rkl öljyä

250 g miniluumutomaatteja

suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Sekoita hiiva, sokeri, suola  ja kädenlämpöinen maito kulhossa. Lisää jauhot ja vaivaa taikinaa. Kohota 30 min. Sekoita valkosipulit ja öljy keskenään. Taputtele taikina pellille ja lisää öljyseos taikinan päälle. Puolita tomaatit ja laita taikinan päälle. Paista 200 C/ 20 min. Helppoa ja hyvää.

Mansikkainen katkarapusalaatti

Jääsalaattia

1/2 Cantaloupe melonia

1 pss isoja pakastekatkarapuja

2 dl mansikoita

Kastikke: kaikki oheiset aineet sekoitetaan sauvasekoittimella

2 dl mansikoita

0,5 dl oliiviöljyä

2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa

2 rkl ruohosipulia

1 rkl vaahterasiirapia tai hunajaa

Mansikkainen kastike on yllättävän sopiva katkarapusalaattiin.

Jälkiruokana tarjottu sitruunainen rahkapiirakka on teräksisellä tarjottimella, joka on peräisin 50- luvulta. Rahkapiirakan päällä oleva basilikanlehti ja Baselista peräisin olevat suklaat on uhrattu visuaalisuuden alttarille. Mutta kyllä me ne myös söimme.

Herkullinen uunijuureslaatikko

Juureslaatikon raaka-aineet.

Minulla oli tänään mieluinen lounasvieras, jonka tiedän nauttivan kasvisherkuista. Tein juureslaatikkoa, joka yllätti tekijänsä helppoudellaan ja suussa sulavalla maullaan.

Juurekset kuorin liikkuvateräisellä kuorimella, joka on ollut suosikkini jo 36 vuotta eli siitä lähtien, kun tapasin mieheni. Hän on nimittäin liikkuvateräisen vannoutunut kannattaja. Yritin tuoda huusholliin oman kiinteäteräiseni, mutta tajusin hyvin nopeasti, että tässä kohdassa oli annettava periksi. Enkä ole katunut valintaani.  Baselin keittiössä taitaa olla se ensimmäinen yhteinen metallinen kuorimaveitsi, kuvassa nykyinen suosikkini, sveitsiläistä pienteollisuutta parhaimmillaan.

3 porkkanaa

4 perunaa

1/4 lanttua

3/4 palsternakka

1 punasipuli
1/2 brokkoli

2,5 dl ruokakermaa "3 sipulia"

soijakastiketta

Paloittele juurekset ja lado kerroksittain voideltuun uunivuokaan

Kypsennä uunissa 200 C, 1 tunti

Jälkiruoaksi söimme pannukakkua vaahterasiirapin ja melko vanhan mansikkahillon kera. Mansikkahilloa uskaltauduin maistamaan, kun rohkea vieraani näytti esimerkkiä.